Nyt tarjoutui oiva tilaisuus sivuta ekaa kertaa vuorotyön ja treenien yhdistämistä, sillä takana on viikonloppu töissä ja meneillään iltavuorot. Tämä vaikuttaa treeneihin - ei tietenkään niin, etteikö niitä voisi tehdä, vaan täytyy vain suunnitella aikatauluja hieman tarkemmin.
Jos mulla on viikonloppuna töitä, se tarkoittaa melko usein sitä, etten pääse salille, koska se menee kiinni iltapäivällä. Tosin jos on ilta- tai yövuoro, niin silloin pääsen. Nyt oli niin, että oli päivävuorot, joten se tiesi automaattisesti juoksulenkkejä. Olin tietysti säntillisenä ihmisenä varautunut tähän ja tehnyt viikolla jo salitreenit. Ihan mukava käydä työviikonloppuisin juoksemassa anyway, koska se vie vähemmän aikaa kuin raahautuminen salille ja jää siis aikaa muullekin. Ja nyt on iltaisinkin kivan valoisaa.
 |
| Otin tämän mestariotoksen, kun tsygäilin tänään salille - aamun kajo houkutteli myös lenkkipolulle, vaikka kuvassa näyttää aika harmaalta. |
Muuten oli kyllä jotenkin väsyneen oloista juoksemista molemmat viikonlopun lenkit, niin kuin olisi yrittänyt päästä tervassa eteenpäin. No, olin silti iloinen, että jaksoin ylipäätään lähteä. Ja eihän sitä koskaan takkuisenkaan lenkin harmittele tai suomi itseään, että miksi ihmeessä edes lähdin! En muista tällaista tapahtuneen. Paitsi kerran, kun lähdin lenkille ruokamyrkytyksessä, minkä tajusin juuri silloin, kun oli kauimpana kotoa. :) Nyt naurattaa, mutta ei naurattanut silloin, voin kertoa.
Takaisin asiaan. Tämän viikon arkipäivät on kokonaan iltavuoroja, mikä tarkoittaa, että en pääse bodypumppeihin, vaan kaikki treenit on kuntosalin puolella ja lenkkipolulla. Se on melkoinen kolaus tällaiselle bodypumpin rakastajalle. :) No periaatteessa pääsisin kyllä, koska voin mennä myös muille saman ketjun saleille, mutta harvoin hyödynnän sitä mahdollisuutta, koska helppous ja nopeus ennen kaikkea. No, täytyy katsoa, meneekö aikataulut yksiin jonkin toisen toimipisteen kans.
On kyllä mukavaa, että töihin mennessä on jo treeni tehtynä ja illalla myöhään kotiin tullessa voi keskittyä muuhun. Kiva mennä töihinkin, kun on reipas olo. Ja mikä parasta, ehtii nukkua kunnon 8 tunnin yöunet, aiaiai.
Tänään olin vähän huolissani, kun aamulla tehty ylävartalotreeni ei tuntunut menevän perille ollenkaan. Onneksi se taisi olla vain mielikuvituksen tuotetta, koska kun aloin meikata, sain hädin tuskin nostettua tärisevän käteni.
Tuo alla oleva kuva on puolestaan salilta perjantailta, kun kävin tekemässä alavartalotreenin eli itselläni se tarkoittaa jalka-, pakara- ja selkätreeniä. Näytän kovin seesteiseltä, vaikka oikeasti jalkatreenit on kaikista rankimmat.
 |
| Olen varmaan vaan niin poikki, että tuijotan lamaantuneena kameraan. |
Mitäs muuta. Ai niin, edellisellä kerralla kirjoitin lepopäivistä. Lepopäivä ajoittuu itselleni tällä viikolla jälleen tiistaille. Huomenna saa siis nukkua pitkään ja hoitaa muita asioita ennen töitä. Pitäisi alkaa varautua hiljalleen reilun kahden viikon päästä olevaan Japanin-matkaan, jee! Tarvitsen muun muassa uuden matkalaukun. No, ketä yritän huijata. Aktivoidun asiassa varmaan päivää ennen lähtöä. Aion muuten kirjoittaa jossain vaiheessa kuntoilusta matkalla, joten älkää karatko minnekään. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti