keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Tappiosta voittoon: banaanipannarit

Olen hieman jälkijunassa, mutta minutkin on nyt vallannut banaanipannarimania. Niistä on kirjoitettu jokapuolella, varsinkin blogeissa. En kykene enää muistamaan, missä näin reseptin alun perin.

Kokeilin ensimmäistä kertaa banaanipannareita jokin aika sitten, mutta petyin. Eivät ne pahojakaan olleet mutta eivät myöskään maistuneet juuri miltään. Ajattelin, että tuskin teen enää uudelleen.

Päätin kuitenkin antaa pannareille uuden mahdollisuuden. Nimittäin ajattelin, että minussa - tai ainakin makuaistissani - täytyy olla jotain perustavanlaatuisesti vialla, koska kaikki lukemani jutut näistä pannareista ovat olleet ylistäviä. Lisäksi houkutteli ajatus uudesta proteiinipitoisesta terveellisestä herkusta.

Tällä kertaa pannareista tulikin yllättäen hyviä ja maukkaita. Muistin nimittäin yhtäkkiä lukeneeni jostakin, että banaanien täytyy olla kypsiä, joten ongelma oli ehkä se, että ekassa taikinassa banaani ei ollut tarpeeksi kypsä tai se oli jopa raaka. Sanoisin nyt kokemani jälkeen, että mitä kypsempi, sen parempi.

Banaanipannareiden tekeminen on suorastaan naurettavan helppoa. Perustaikinaan tulee yksi banaani ja kaksi kananmunaa, jotka laitetaan esimerkiksi blenderiin ja sekoitetaan. Itse olin suoraviivaisempi ja murskasin banaanin haarukalla & sekoitin kananmunien joukkoon. Tämä on siis perusversio taikinasta, mutta siihen voi laittaa jotain muutakin, jos keksii. Itselleni taikina kelpaa tällaisenaan.


Tarvitset vain banaanin ja kaksi kananmunaa. Sanoisin muuten, että tässä kuvassa banaani ei ole tarpeeksi kypsä.

Sitten vain massa paistinpannulle ja paistamaan miedolla lämmöllä molemmilta puolilta. Itse käytän paistamiseen kylmäpuristettua kookosöljyä, mutta toki muukin käy. Edellämainitun kokoisesta taikinasta tulee yksi iso pannari (kuvassa). Esteetikkojen kannattanee tehdä pienempiä, iso on aika pysäyttävä näky. :)


Kauneuspisteitä ei anneta lopputuloksesta.

Nautin pannarin tällä kertaa niin, että laitoin päälle pienen määrän rasvatonta ja maustamatonta rahkaa, jossa on marjoja ja sokeritonta mustikkakeittoa. Rahka taittaa happamuudellaan kivasti makeutta. Mahdollisuuksia maun varioimiseen on monia. Päälle voi laittaa nopean googlailun perusteella vaikkapa hunajaa, jäätelöä tai kermavaahtoa, mutta itse aion pitäytyä tässä superterveellisessä rahkaversiossa tai marjoissa.


Tästä minun päivittäisestä herkustani eli rahkasta söin osan pannarin kanssa ja loput meni vatsaan sellaisenaan.

Olin varmaan maailman onnellisin tyttö, kun mussutin tätä herkkukomboa kotini sydämessä. Terveellinen proteiinipitoinen makea herkku! Mutta rehellisyyden nimissä eivät ne varmaan voita oikeita pannareita. En ole kyllä tässä paras asiantuntija, koska en ole syönyt oikeita pannareita varmaan vuosiin eivätkä ne kuulu muutenkaan suosikkeihini.

Oletteko itse kokeilleet? Millainen versio on paras?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti