Pakollinen treenitauko

Miten voikin olla niin vaikeaa, kun on ollut flunssassa eikä ole voinut treenata! Olisi niin ihanaa päästä liikkumaan. Parhaillaan on viides päivä taukoa treeneistä. Tänään olin jo töissä ja olin suunnitellut meneväni töiden jälkeen hölkkäilemään auringonpaisteeseen, mutta kyllä täytyy myöntää, että en ole vielä treenikunnossa. Kevyellä kävelyllä voisi käydä, mutta äh, olen treeneissä kaikki tai ei mitään -ihminen, joten jos en voi painaa täysillä, niin en tee mitään. :)

Sairausloman perusasento. :)

Perinteisesti olen ollut huono lepäämään riittävästi, kun on jokin tauti. Aloitan kuntoilun liian aikaisin, ja etenkin yskä jää helposti päälle. Todella lyhytnäköistä ja typerää, mutta en vain ole voinut itselleni mitään. Onko muita samanlaisia? Onneksi olen nyt näköjään viisastunut ja yritän malttaa mieleni. En todellakaan halua mitään pitkää, viikkoja kestävää tautia. On tämä rasvaprosenttiprojektikin ja lähden ensi viikolla minilomalle Ylläkselle. Eikä terveydellä todellakaan saisi leikkiä!

Viime viikot ovat olleet rasvaprosenttiprojektin kannalta kyllä tosi haastavia kiireen ja stressin takia, ja nyt tosiaan tämä flunssa vielä. On ollut muun muassa pintaremonttia ja kämppiksen etsimistä lyhyellä varoitusajalla. Jotenkin osasin odottaa, että kun stressi laukeaa, niin iskee tauti ja niinhän tässä kävi.

Keskiviikon illallinen, jäisiä mustikoita ja jääpaloja, kun kurkku oli ihan käsittämättömän kipeä.

Sikäli on mennyt hyvin, että olen välttänyt kohta kuukauden kaikkia sokeriherkkuja ja oikeastaan yhtä kertaa lukuun ottamatta muutakin epäterveellistä syötävää. Leipää on tosin mennyt jälleen liikaa ja remontti & flunssa sotkeneet treenejä, joten en osaa sanoa, onko rasvaprosentti laskenut. Luulisin, että vähän on, mutta pahoin pelkään, etten ole aikataulussa. Hiukan olen huolestunut, mutta katsotaan nyt. Sokerittomuudella voi olla yllättävänkin iso vaikutus, ainakin toivon niin.

Rahkaa ja banaaneja menee entiseen tapaan.

Eräs lukija muuten pyysi minua kertomaan, millainen on kotivatsatreenini, josta mainitsin viimeksi. Yritän tehdä siitä oman postauksen tässä joskus. Sitä ennen luvassa ainakin blogin yksivuotissynttärikirjoitus, arvio uusimmasta bodypump-ohjelmasta ja kuulumisia Lapin reissusta.

Vinkki: Kyykkyhyppyjä tai muuta lihaskuntoa lenkin päälle

Tässäpä tulee yksinkertainen vinkki, jolla voi saada melkein kuin huomaamatta lisäkehitystä aikaan.

Olen muutaman kuukauden ajan tehnyt juoksulenkin päälle kerran tai kahdesti viikossa vatsalihasliikkeitä. Yleensä olen tehnyt neljää erilaista liikettä, yhteensä satakunta toistoa. Toki teen vatsat myös erikseen salilla, mutta tämä on ollut kivaa ekstraa ja luultavasti tuonut jotain tuloksiakin.

Nyt kun kehonkoostumusmittauksen mukaan vatsa on ihan hyvässä kunnossa, niin keskityn sen sijaan alueeseen, johon on itselläni vaikeinta saada lihasta, eli takapuoleen ja takareisiin. Eli lenkin jälkeen teen esimerkiksi kyykkyhyppyjä tai bulgarialaisia kyykkyjä pihalta löytyvillä tasoilla (mitä nyt ikinä löytyykin, yleensä ainakin portaita). Ei tähän toki mitään tasoa välttämättä tarvi.

Lavastettu kuva eiliseltä lenkiltä. :) En oikeasti hypännyt tuohon, etten sotkisi kuraisilla kengillä.

Nyt kun aurinko on paistanut ja lenkkeily on muutenkin niin piristävää, niin kyykyt tai muut lihaskuntoliikkeet lenkin päätteeksi vaikkapa juuri raittiissa ulkoilmassa menevät nopeasti ja huomaamatta. Voin luvata, että tällaisesta pienestä lisästä tulee hyvin nopeasti osa lenkkiä eikä se pian tunnu minkäänlaiselta vaivalta. On myös hauska bongailla erilaisia tasoja ja miettiä, miten niitä voisi hyödyntää. Aikaa ei mene kauan, viidestä kymmeneen minuuttia.

Tällainen vinkki täältä sohvalta, kun en orastavan flunssan takia uskaltanut lähteä illan yhteislenkille.

Kehonkoostumusmittauksen tulokset – yllätyksiä joukossa

Kiva päästä viimein kirjoittamaan blogia ja kertomaan kehonkoostumusmittauksen tulokset! Kävin tosiaan salillamme Tanita-laitteella tehtävässä mittauksessa helmikuun lopussa. Se oli jännittävää ja mielenkiintoista. Olen superkiinnostunut ihmisen fysiikasta. Voisin lukea aiheesta ja tutkia sitä lähestulkoon yötä päivää. Ja kun sai itseä koskevaa dataa, niin voitte kuvitella innostukseni. Lisäjännitystä toi se, että tulosten perusteella olin päättänyt asettaa tavoitteen. Seuraan siis vain omaa kehitystäni – en halua tai aio vertailla itseäni muihin, sillä mittauslaitteet ovat erilaisia ja ihmisten kehot omanlaisiaan.

 


Olin oikein tyytyväinen tuloksiin. Siis kun ajattelee sitä, minkä verran treenaan ja miten syön. Keskimääräistä enemmän uskoakseni treenaan ja tarkkailen syömisiäni, mutta en todellakaan ole mikään fitnessharrastaja. Tulokset olivat siis sellaiset, mitä voi odottaakin tällaisella linjalla.

Tässä kooste tuloksista. Ikää on siis 30 vuotta, pituutta 158,5 cm ja painoa 49,3 kg.

Painoindeksi: 19,5 
Rasvaprosentti: 24,5
Rasvan massa: 12,1 kg
Rasvaton massa:  37,2 kg
Viskeraalinen rasva: 1

Älytöntä kyllä, lihasmassaa kokonaisuutena ei mittaus antanut ollenkaan, vaikka sehän olisi yksi kiinnostavimmista asioista tietää. Mikäli oletetaan, että sen voi laskea ynnäämällä yhteen alla olevien kehonosien lihasmassa, niin se on 35,3 kg.

Tässä kuvassa tulokset kehonosien mukaan:

Testin tekijä sanoi, että olen hyvässä kunnossa ja mitään ei ole tarvetta muuttaa, ellen itse halua. Mutta kyllähän kehitettävää tietysti on vaikka millä mitalla, vaikka olenkin tyytyväinen tuloksiin.

Rasvaprosentti oli siis 24,5 (Tanita-laitteessa terveellinen alue minun ikäiselleni ja kokoiselleni on 21–33) ja rasvamassa 12,1 kg (terveellinen alue 9,9–18,3 kg).  Mukavaa oli myös kuulla, että viskeraalinen rasva eli vaarallinen sisäelinrasva oli pienin mahdollinen eli 1.

Joukossa oli myös yllätyksiä. Suurin oli se, että kehoni selvästi vahvin osa on keskivartalo! Olin odottanut, että se olisi kädet tai jalat. Selkäni ja rintani suhteen olinkin suht luottavainen, mutta tämä antaa toivoa, että ilmeisesti vatsatreenikin on tuottanut tuloksia, kunhan saa rasvan kuorittua pois päältä. Toinen ylläri oli se, että perusaineenvaihduntani on vain 1150 kcal. Eli jos en tee mitään, niin tuon verran saisin syödä päivässä lihomatta. Se on tosi vähän. Tietysti kulutan paljon liikkumalla, joten arviolta varmaan jotain 1600–1700 kcal saan syödä. Veikkaan, että syön kyllä huomattavasti enemmän!

Lihastasapainoa ei juuri analysoitu, mutta eiköhän se ole ihan ok, tosin toki keskivartalo on aika hurjasti vahvempi kuin muut, mutta onhan keskivartalossa paljon lihaksiakin.

Sitten siihen lupaamaani tavoitteeseen, jonka taustoista kirjoitin tässä postauksessa. Tavoitteeksi olen nyt päättänyt sen, että rasvaprosenttini olisi kesäkuun loppuun mennessä 22. Eli neljässä kuukaudessa on tarkoitus laskea rasvaprosenttia 2,5. Lihasmassan kasvua en tietystikään odota, koska tarkoituksena on tehdä päinvastaista eli pudottaa rasvaprosenttia. Mutta kunhan lihasmassa pysyisi samana tai ei kauheasti vähenisi, niin olisin tyytyväinen.

En tiedä, onko tuo 2,5 prosentin lasku ulkopuolisen silmin iso vai pieni tavoite, mutta minulle se on kova. Nimittäin elän mielestäni jo nyt varsin kurinalaista elämää. Se, että kiristän vielä jostakin, on varmasti todella työn ja tuskan takana itselleni, vaikka se jollekulle toiselle ei sitä olisikaan. En ole vartaloltani luonnostaan sporttinen ja kaikki herkut jämähtävät kiinni. Olenkin jo nyt luopunut ainakin kuukaudeksi kaikista makeista herkuista ja yritän myös vähentää leivän mussuttamista ja hillitä annoskokoja.

Eniten jännittää se, miten selviydyn tavoitteen kannalta parista ajanjaksolle sattuvasta matkasta, sillä matkoillahan tulee syötyä ja liikuttua aivan eri tavalla kuin normaalisti. Toki myös vuorotyö tuo omat haasteensa.

Näillä siis kevääseen. En ole ihan varma, että käynkö suunnittelemassani välimittauksessa lainkaan, koska tuo aikaväli on niin lyhyt, mutta jos käyn, niin huhti-toukokuun vaihteessa ja silloin rasvaprosentin pitäisi olla noin 23–23.5.